Rikkivety on yleinen ongelma esim. kaatopaikoilta kerättävässä biokaasussa. Rikkivety on erittäin korrosoiva yhdiste, joten sen poisto on välttämätöntä ennen kuin biokaasua voidaan käyttää hyödyksi. ArtasFin pystyy toimittamaan eri tyyppisiä rikkivedyn poistomenetelmiä riippuen kaasun koostumuksesta ja määrästä.
Biologinen rikinpoisto on yleinen rikkivedyn poistomenetelmä. Thiobacillus ja Sulfolobus -ryhmiin kuuluvia mikro-organismeja voidaan käyttää hapettamaan rikkivetyä rikiksi ja rikkihapoksi. Kaasu johdetaan biosuodattimen läpi, jossa bakteerit kasvavat kantoaineen pinnalla. Prosessin optimaalinen toiminta vaatii jonkin verran ravinteiden ja hapen lisäystä.
Kemiallisessa rikinpoistossa kaasu johdetaan kaasunpesurin läpi. Biokaasussa oleva rikkivety absorboidaan lipeäliuokseen. Pesuliuoksen sisältämä natriumhydroksidi (NaOH) reagoi sitten rikkivedyn kanssa muodostaen natriumvetysulfidia (NaHS). Prosessiin voidaan yhdistää bioreaktori, jossa lipeäliuos regeneroidaan kemikaalikulutuksen minimoimiseksi.
Kuivakemiallinen rikinpoistossa käytetään rautahydroksidi (Fe(OH)3) granuloita. Biokaasu johdetaan granuloista muodostetun suodattimen lävitse. Kun rikkivety reagoi rautahydroksidin kanssa, muodostuu kiinteää rautasulfidia (FeS). Tässä menetelmässä materiaali on aika ajoin vaihdettava tai regeneroitava.